Päivitys tuulivoimaan 11.3.2025

Kurjenkylän seudun tuulimyllyjen kaavoitusprosessi on käynnissä. Nämä maakuntakaavan
mukaisille paikoille suunnitellut tuulimyllyalueet etenevän hieman eri
tahdissa. Vermassalon hankkeen eteneminen näyttää verkkaiselta ja ainakin vt 23
eteläpuolelle suunnitellut myllyt ovat poistumassa kaavasta.

Pisimmällä taitaa olla Myyräkangas, jolla onkin eniten vaikutuksia Kurjenkylän maisemaan.
Kaavaprosessit ovat pitkiä ja etenevät laissa tarkkaan määritetyllä tavalla. Rakennuslupien
edellyttämistä maanomistajien suostumuksista ei minulla ole tarkkaa tietoa.
Joka tapauksessa suostumukset on luotettavasti todennettava ennen
kaavoitus/rakennuslupa päätöstä.

Oma juttunsa on lähtevätkö alueet rakentumaan. Nyt ainakin on varmistunut, että Fingridin
ilmoittama sähkön kytkentäpaikka Parkanossa pystyy ottamaan tuulimyllyjen
sähköä vastaan vasta joskus 2029 -2033. Syynä Kristiinankaupunki – Parkano –
Nokia siirtolinjan rakentamisen viivästyminen. Tuskin kenenkään kannattaa
rakentaa tuulimyllyt valmiiksi ja odottaa milloin saa sähkön myytyä.

Kihniö – tuo perussuomalisimmaksi kunnaksi joskus valittu – oli jossain vaiheessa haluamassa
Virtainkin puolen myllyjä omalle puolelleen. Tuo vaihtoehto on kaikkein huonoin
Kurjenkylää ajatellen. Haitat 100 hyöty 0.

Edetään rauhassa ja katsotaan miten asiat kehittyvät ja onko kaava tulevan valtuuston asia vai vasta seuraavien.

Tuulimyllyistä

Kurjenkylä on niin erinomaista aluetta, että tuulimyllyfirmatkin tahtovat tänne.

Suunnitteilla on kolme aluetta; Myyräkangas Kihniön rajalla, Vermassalo itäpuolella ja Tuuranevan alue pohjoispuolella, johon suunnitteilla tuulimyllyjen lisäksi aurinkokennoja.'

Mikä on tahtotila halutaanko kaikki maakuntakaavassa olevat alueet käyttöön ja mikä on minimietäisyys tuulimyllystä asuntoon? Miten lupajärjestelmään saataisiin osio, jossa voidaan puuttua epäkohtiin rakennusluvan myöntämisen jälkeenkin jos niitä ilmenee toiminnan käynnistyä.

Jos nuo kaikki kolme aluetta toteutuu suunnitelmien mukaan on niiden energiantuotanto niin suuri, ettei sitä millään paimenlangalla siirretä eteenpäin, vaan vaatii melkoisen kaapeloinnin.

Todennäköinen sähkönsiirron suunta on länteen, kun Kristiinankaupungin ja Parkanon välille on tulossa uusi voimalinja. Kurjenkylästä sähkö todennäköisesti vietäisiin Parkanon suuntaan liitettäväksi tuohon linjaan.

Mikäli sähkönsiirtoon tarvitaan 400kV linja tarvitsee se liki 100m leveän johtokäytävän maastoon. Laskekaapa millaisen pinta-alan se vie jos linja kulkee Kurjenkylästä Parkanoon. Ei aivan mitätön alue.

Suomen voimassa olevien lakien mukaan sähkölinjojen maa-alue on pakkolunastuskelpoinen ja siitä saatava korvaus olematon. Korvaussummat ovat vain joitakin satasia hehtaarilta. Fingridin johtajakin sanoi TV-uutisissa, että ”miksi maksaa enempää jos halvemmallakin saa.”

Lakimuutosta valmistellaan, mutta ehtiikö se näihin hankkeisiin.

Se jonka maille tulee tuulimylly tekee vuokrasopimuksen tuulimylly-yhtiön kanssa ja saa korvauksen sopimuksensa mukaan. Kenen maille tulee sähkölinja on käytännössä ilman korvausta ja häviää metsän tuoton.

Nyt onkin hyvä pohtia edut ja haitat, sekä uhat ja mahdollisuudet.