Tuulimyllyistä

Kurjenkylä on niin erinomaista aluetta, että tuulimyllyfirmatkin tahtovat tänne.

Suunnitteilla on kolme aluetta; Myyräkangas Kihniön rajalla, Vermassalo itäpuolella ja Tuuranevan alue pohjoispuolella, johon suunnitteilla tuulimyllyjen lisäksi aurinkokennoja.'

Mikä on tahtotila halutaanko kaikki maakuntakaavassa olevat alueet käyttöön ja mikä on minimietäisyys tuulimyllystä asuntoon? Miten lupajärjestelmään saataisiin osio, jossa voidaan puuttua epäkohtiin rakennusluvan myöntämisen jälkeenkin jos niitä ilmenee toiminnan käynnistyä.

Jos nuo kaikki kolme aluetta toteutuu suunnitelmien mukaan on niiden energiantuotanto niin suuri, ettei sitä millään paimenlangalla siirretä eteenpäin, vaan vaatii melkoisen kaapeloinnin.

Todennäköinen sähkönsiirron suunta on länteen, kun Kristiinankaupungin ja Parkanon välille on tulossa uusi voimalinja. Kurjenkylästä sähkö todennäköisesti vietäisiin Parkanon suuntaan liitettäväksi tuohon linjaan.

Mikäli sähkönsiirtoon tarvitaan 400kV linja tarvitsee se liki 100m leveän johtokäytävän maastoon. Laskekaapa millaisen pinta-alan se vie jos linja kulkee Kurjenkylästä Parkanoon. Ei aivan mitätön alue.

Suomen voimassa olevien lakien mukaan sähkölinjojen maa-alue on pakkolunastuskelpoinen ja siitä saatava korvaus olematon. Korvaussummat ovat vain joitakin satasia hehtaarilta. Fingridin johtajakin sanoi TV-uutisissa, että ”miksi maksaa enempää jos halvemmallakin saa.”

Lakimuutosta valmistellaan, mutta ehtiikö se näihin hankkeisiin.

Se jonka maille tulee tuulimylly tekee vuokrasopimuksen tuulimylly-yhtiön kanssa ja saa korvauksen sopimuksensa mukaan. Kenen maille tulee sähkölinja on käytännössä ilman korvausta ja häviää metsän tuoton.

Nyt onkin hyvä pohtia edut ja haitat, sekä uhat ja mahdollisuudet.