Virroilla kaupungin talous on keskivertokuntiin nähden vankalla pohjalla. Pitkän aikavälin taloudenpitoa voi arvioida vertailemalla valtuustokausien tilinpäätöksiä. Joillakin valtuustokausilla on ollut jatkuvasti alijäämäisiä tilinpäätöksiä, kun taas toisilla valtuustokausilla kaikki tilinpäätökset ovat ylijäämäisiä.

Kun kunnan talous on kunnossa, pystyy kunta satsaamaan tarvittaessa kouluihin, päiväkoteihin, vanhustenhoitoon, terveys- ja sosiaalipalveluihin, teollisuuden ja liike-elämän tarpeisiin sekä kunnallistekniikkaan. Olemme kuitenkin olleet jo pitkään tilanteessa, jossa tulot riittävät käyttömenoihin, mutta investoinnit joudutaan rahoittamaan lainarahalla.

Kaupungin strategia ja painopisteet vaihtelevat aina vallan vaihtumisen myötä valtuustokausittain. Valtuusto päättää vuosittain talousarvion hyväksymänsä strategian mukaisesti ja investointien suuruuden.

Vuonna 2020 kunnat tekevät ylijäämäisiä tilinpäätöksiä valtion koronatuen turvin. Virroillekin kunnan kassaan näitä tukia ropisi liki 2 miljoonaa euroa eli lähes 300 euroa/asukas.

Kun tuo 300 euroa kerrotaan 5,5 miljoonalla asukkaalla, saadaan melkoinen summa, jonka valtio on ottanut velkaa tähän tarkoitukseen. Odottaa sopii, milloin valtio alkaa periä näitä summia korkojen kera takaisin. Silloin saattaa moni kunta olla konkurssikypsä.

Yksi mittari on asukasta kohti oleva velka kunnassa. Valtuustokauden alussa se oli Virroilla noin 700 euroa/asukas. Vuoden 2021 talousarviossa lainamäärän on arvioitu nousevan hieman alle 4000 euroon/asukas. Näiden lukujen valossa pidän arveluttavana kuulemiani kehuja esimerkillisesti hoidetusta taloudesta: meillä on asiat hyvin, kun velka on alle valtakunnan keskiarvon.

Toivotaan korkotason pysyvän matalalla vielä pitkään, niin saamme velkataakkaa pienemmäksi ja kunta pystyy jatkossakin satsaamaan kuntalaisia palveleviin hankkeisiin ja hyvinvointiin.