19.4.2024

Virtain ja Ruoveden seurakuntien yhdistäminen

Seurakuntien jäsenmäärä vähenee noin 1% vuosivauhtia ja kustannukset taas nousevat
huomattavasti suuremmalla luvulla. Näitä kustannuspaineita helpottamaan on
isketty yhteisillä työntekijöillä, mikä onkin järkevää.

On nostettu myös keskusteluun seurakuntien yhdistymistä, johon valtakunnan
kirkkohallintokin kannustaa.

Virtain ja Ruoveden seurakunnissa on yhdistämisselvitystyö aloitettu ja ensimmäiset
yleisötilaisuudet pidetty. Näissä tilaisuuksissa on esitelty molempien
seurakuntien taloudellinen tilanne. Erilaisuuttakin löytyy omaisuudessa,
velkaantumisessa ja kassavarojen riittävyydessä, mutta yhteistä on, ettei
tulorahoitus riitä kattamaan kasvavia käyttömenoja. Tulevaisuuteen on
valmistauduttava.

Seurakunnissa ollaan nyt samassa tilanteessa missä kunnat olivat parikymmentä vuotta sitten,
kun Paras-hanketta aloiteltiin. Paras-hankkeen tavoite oli saada aikaan
vähintään 20 000 asukkaan kuntia. Silloin valtioneuvoston vaatimuksesta
aloitettiin selvitystyö Virtain, Ruoveden, Vilppulan ja Mäntän yhdistymisestä.

Saatiin valmiiksi talousselvitys, joka näytti melkoiset erilaisuudet kuntien välillä.
Valtuuston päätettäväksi oltiin viemässä esitys selvitystyön jatkamiseksi
toiminnalliselta osalta. Valtuuston kokouksen alla nähtiin Virtain oloissa
harvinainen mielenosoitus. Mielenilmauksella vastustettiin kuntien
yhdistymistä. Kaupunginhallitus pitikin pikakokouksen ja muutti esitystä
valtuustolle. Muutettu esitys oli, että selvitystyötä toiminnallisesta osasta
ei aloiteta eikä kuntaliitosneuvotteluja jatketa.

Seurakunnat ovat nyt talousselvityksen tehneet ja on toiminnallisten selvitysten aika.
Tuskin ja toivottavasti ei mielenosoitusta tule vaan asiat selviävät
rauhallisesti.

Jos seurakuntia aiotaan yhdistää, on ennen yhdistymistä tehtävä selväksi
pelisäännöt, miten uusi yhteinen seurakunta toimii. Yhdistymisen jälkeen
pelisääntöjä on mahdoton luoda ja toteuttaa muutoksia ilman kovia riitoja.

Yhteisen seurakunnan valtuusto muodostuisi selkeästi vaalin tuloksen perusteella ja
valtuutettujen määrä taitaa tulla kirkkolaista. Seuraava kysymys on, miten
kirkkoneuvosto valitaan? Moniko jäseninen neuvosto ja vaikuttaako valintaan
onko kotoisin Ruovedeltä vai Virroilta.

Yhdistymisen kautta saatavalla kirkkohallinnon maksujen alenemisella ei pitkään eletä.
Vaikka seurakunnat Suomessa vähenisivät tuskin se pienentää kirkkohallituksen
kustannuksia, vaan maksajien vähentyessä maksut nousevat.

Seurakuntien yhdistäminen ei tuo tuloja yhtään lisää, vaan pienevillä tuloilla on
selvittävä. Väistämättä tulee tarve vähentää toimintoja talouden
tasapainottamiseksi, sillä tulojen ja menojen tulee olla jollain aikavälillä
tasapainossa. Kiinteän omaisuuden myyminen käyttömenojen kattamiseksi ei ole
kestävä ratkaisu.

Miten kuvittelisitte päätöksen tapahtuvan, jos supistamiset jätetään uuden valtuuston
tehtäväksi? Väistämättä vanhat seurakuntarajat nousevat esiin ja kysytään,
miksi meiltä viedään eikä noilta toisilta. Jos yhdistyminen tapahtuu taloussuunnitelmat
ja toiminnan supistamiset on hyväksyttävä ennakkoon molemmissa seurakunnissa.

Molemmilla seurakunnilla on useita kiinteistöjä ja kirkkoja, joten niiden kohtalo on pohdittava
valmiiksi ja sovittava, missä on uuden seurakunnan pääpaikka?

Kannan syvää huolta tulevaisuudesta, kun itse 20 vuotta kirkkovaltuustossa ja neuvostossa vaikuttaneena nyt emerituksena näitä asioita pohdin. Kokemusta on myös soteyhteistyöstä Ruoveden kanssa yli kymmenen vuoden ajalta, eikä se aina mitään ruusuilla tanssimista ole ollut.

Vaihtoehtona ennen lopullista yhdistymistä voisi kokeilla mallia, jossa seurakunnilla olisi
omat valtuustot, mutta yhteinen neuvosto ja yhteiset työntekijät sekä
johtoryhmä.

Yhteisillä työntekijöillä ja kirkkoneuvostolla voisi yhteiseloa harjoitella ja olla
viisaampi ennen lopullista päätöstä.

Taloushaasteet verotusoikeudesta huolimatta vaativat väistämättä suuriakin muutoksia nykyiseen
palvelutarjontaan. Kirkon perustehtävään keskittyminen ja kaiken muun
poiskarsiminen tuottaa tuskaa seurakuntalaisissa. Jos valmisteluissa löydetään
hyvä malli toiminnoille millä tulevaisuuden taloushaasteet selätetään, niin miksi
sitä ei voi toteuttaa kumpikin seurakunta itsenäisenä?

Suomenselän Sanomien valtuutettu vastaa palsta 11.01.2024

Kysymys 1:

Miten ratkaisisit Tredun kiinteistön kohtalon? Entä Toivola/Merikanto-opiston?

Virtain kruununjalokiveksikin sanottu Merikanto-opisto on saamassa uudet tilat
kirjastosta. Kohtuullisen pienillä muutostöillä saadaan musiikkiopistolle
toimivat tilat yhtenäiskoulun lähelle kirjaston vähäisellä käytöllä olevasta osasta.

Toivolan kiinteistö on suojelukohde ja se tuo omat rajoituksensa rakennuksen suhteen.
Kiinteistössä on vuosikymmenten saatossa tehty useita muutostöitä eikä rakennusvirheiltäkään ole aina vältytty. Sisäilmaongelmaisen kiinteistön korjauskustannusarvion ollessa parissa miljoonassa ja lopputuloksen ollessa epävarma siihen ei kannata ryhtyä. Paras ratkaisu olisi jos kevyellä
kunnostuksella saisi kokoustiloja yhdistysten ja järjestöjen käyttöön, kun suojeltu rakennus täytyy joka tapauksessa säilyttää. Opistotaloa vastapäätä olevan Helpolan kiinteistön kohtaloa tulisi kaikin keinoin välttää, sillä kaksi ränsistynyttä taloa pääkadulla olisi jo liikaa.

Tredun omistaman kiinteistön vanhin osa eli A-talo alkaa olla käyttöikänsä lopussa ja
purkukuntoinen. Tärkeintä olisi saada toisen asteen-opetus Virroilla säilymään ja kehittymään koska sille on tarvetta. Jos opetuksen järjestäminen vaatii kiinteistöjen omistuksien muutoksia, on siihenkin varauduttava. Neuvottelut asiasta on käynnissä.

Kysymys 2:

Miten jäähalliyhtiön toimintaa voisi kehittää?

Virtain Kiekko-Karhut tekevät erinomaista työtä ylläpitämällä Pukkivuoren rinnettä
jäähallin käytön lisäksi. Jäähalliin on lähiaikoina tulossa merkittäviä saneeraustarpeita joustokaukalon, jäähdytyslaitteiden, kattoremontin ym. osalta. Pelkällä jääajan myynnillä saaduilla tuloilla ei korjausinvestointeja pystytä suorittamaan, vaan rahoitusta on etsittävä muuta kautta. Virtain kaupungin on suurimpana osakkeenomistajana otettava vetovastuu yhtiön
kehittämisestä yhteistyössä jäähalliyhtiön hallituksen kanssa.

Jäähallin, Rantapuiston sekä koko urheilukentän alue Pukkivuorineen on suurten mahdollisuuksien alue ja sitä tulee suunnitella kokonaisuutena. Jäähallin pihamaa yhdessä jäähallin kanssa mahdollistaisi suurtenkin tilaisuuksien järjestämisen, mutta piha vaatisi asfaltoinnin mitä pikimmin.

Kysymyksissä esiin nostetut Toivolan, jäähallin ja Tredun lisäksi on lukuisia muita kohteita
mitkä vaativat kaupungin toimenpiteitä. Tarvitaankin järkevää viranhaltijavalmistelua jämäkkää päätöksentekoa, että saadaan kuntalaisilta kerätyt verovarat riittämään.

Kysymys 3:

Missä Virtain kylässä kävit viimeksi ja miksi?

Joulun ja tämän hyytävän pakkasjakson aikana en kotikylästäni Kurjenkylästä ole poistunut
kuin kauppa-asioille Virtain keskustaan ja virallisestihan se on nimeltään Virtain kylä.

Miten valtuustokausi lähtenyt käyntiin?

Talousarviovaltuusto 15.11.2021

Valtuusto on nyt asettanut askelmerkit vuoden 2022 kaupungin toimille hyväksymällä
talousarvion ja vahvistanut veroprosentit.

Talousarvion loppusumma on lievästi plussan puolella, mutta niin vähän, ettei ylityksiin ole
varaa tai tilinpäätös luiskahtaa pakkaselle. Olen jo aiemminkin todennut, ettei tulorahoitus riitä investointeihin (pääosin yli 10 000,- ostot, korjaukset ym. lasketaan investoinniksi) vaan ne
on miltei kokonaan katettava velkarahalla.

Ensi vuonna Virrat maksaa vanhoja velkoja 3 milj. euroa, mutta uutta velkaa pitää ottaa 2
milj. euroa. Nyt on aika yrittää pienentää velkasalkkua edellisvuosien suurinvestointien jälkeen.

Tämän pienen ”investointiraamin” takia tekninen lautakunta istui monta iltaa ja tarkasteli
mitkä korjaukset on pakko hoitaa tulevana vuonna ja mitä voidaan lykätä tuonnemmaksi.
Monta tärkeää asiaa jää toteutumatta, mutta saadaanpa ensi vuonna monta asiaa kuntoonkin, kuten torin kohdan kiveykset pääkadulla ja vihdoin viimein Nallelan peltoalueen kunnallistekniikan suunnittelu sekä työt käyntiin.

Talousarvion käsittely valtuustossa kummastuttaa vanhaa konkaria. Kunnallisessa järjestelmässä menettelytapa on, että kaupunginhallitus esittää valtuuston päätettäväksi asiat, kuten myös talousarvion.

Valtuuston ryhmäpuheenvuoroissa korostettiin kuinka hallitus on istunut monta iltaa käsittelemässä talousarviota. Myös eräs kaupunginhallituksen jäsen kehui ennen valtuuston kokousta hallituksen työskennelleen niin hyvässä hengessä ja innostuneesti, ettei esityksestä muuteta pilkkuakaan.

Kaupunginhallituksen pöytäkirjoista voi lukea hallituksen hyväksyneen yksimielisesti talousarvioesityksen valtuuston päätettäväksi ilman äänestyksiä tai eriävää mielipidettä.
Valtuustossa muutosesitystä talousarvioon esitti valtuuston varapuheenjohtajistoon kuuluva valtuutettu, jolla on läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksen kokouksissa puheoikeudella, mutta ei äänioikeudella. Muutosesitystä valtuustossa kannatti useampikin kaupunginhallituksen jäsen!!!!
Eikö oma talousarvioesitys, jonka on hallituksessa hyväksynyt ollutkaan niin hyvä, kun pitää kannattaa muutosesitystä? Miksi näin tärkeässä jokaista kuntalaista koskevassa asiassa mieli vaihtuu viikossa?

Talousarvioesitys hyväksyttiin kuitenkin vain pienin sanallisin muutoksin. Se on hyvä muutos
entisiin aikoihin, että talousarvio valmistuu jo marraskuun puolivälissä, eikä vasta joulun aattopäivinä. Nyt osastoille jää hyvin aikaa valmistautua tulevaan talousarviovuoteen, eikä vuoden alkuun jää turhaa ”luppoaikaa”.

Kuntavaalien ajankohta

Suurin syy kuntavaalien siirtämiseksi syksystä kevääseen oli uuden valtuuston mukaanpääsy
talousarvion valmisteluun.

Tämä vuoden 2021 vaalien koronasiirto huhtikuusta kesäkuulle romutti tuon ajatuksen ja vanhan valtuuston jatkokausi ulottui elokuun alkuun saakka. Keväällä vanha valtuusto sai arvion tulevan budjettivuoden verotuloista sekä valtionosuuksista ja tällä perusteella päätti, paljonko kukin osasto saa käyttää varoja tulevana vuonna käyttömenoihinsa, eli asetti raamit.

Uudet luottamushenkilöt pääsivät vasta syyskuussa käsittelemään, millä tavalla vanhan valtuuston asettamat ”raamit” voidaan toteuttaa. Nyt uudelle valtuustolle/luottamushenkilöille jäi vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa osastojen väliseen rahanjakoon. Toki lopullisen budjetin hyväksyy ja
veroprosentit päättää nykyinen valtuusto, mutta se ei ole voinut olla mukana valmistelussa alusta asti.

Virrat on talouden näkökulmasta melko hyvinvoiva kunta, mutta tuloja on silti liian vähän. Tulorahoituksella pystytään kattamaan käyttömenot, mutta investoinnit on jo pitkään jouduttu tekemään velkarahalla. Käyttömeno muuttuu sovitun mukaisesti investoinniksi jos esim. jonkun rakennuksen korjaus ylittää 10 000,- euroa. Toivottavasti tämä valtuustokausi on velanoton suhteen
edellistä rauhallisempi, sillä viime kauden alussa velka asukasta kohden oli kokoluokkaa 700,- euroa, mutta nyt siihen on tullut lisää liki 3000,- euroa/asukas.

Kaupungin rooli viranomaistehtävissä

Kaupungin tehtäviin kuuluvat myös lakisääteiset viranomaistehtävät. Näitä tehtäviä on pääosin
sosiaali- ja terveyspuolella. Viranomaistehtävät eivät ole valtuuston listoilla, eikä luottamushenkilöiden käsiteltävänä. Kunnallisten toimielimien, mm. lautakuntien päätökset ja valtuuston kokoukset ovat julkisia, mutta viranomaispäätökset yleensä salaisia (esim. henkilöä koskevat päätökset).

Uutena outona ilmiönä kuntavaalien jälkeen on tullut esille viranomaispäätösten politisointi
ja halu tuoda ne julkiseen käsittelyyn. Viranhaltija toimii päätöksiä tehdessään virkavastuulla, eikä siihen tule kunnallispoliitikkojen puuttua, vaikka saisivatkin ohjausta puolueen ”ylemmiltä tahoilta”.

Jos lait piiritason poliitikkojen mukaan eivät ole oikein, tulisi viestiä viedä puoluekentässä ylöspäin, eikä ohjeistaa kuntapoliitikkoja, joille asia ei kuulu. Ainakin itse luotan meidän viranhaltijoiden kykyyn toimia lakien ja asetusten mukaan. Edustamassani puolueessa toimintatapana on: äänestäjät/kenttä ilmaisee tahtotilaansa valtuutetuille ja he vievät omia kanaviaan pitkin asioita eteenpäin aina eduskuntaan saakka, joka vastaa lainsäädännöstä.

Omat luottamustehtävät

Oma poliittinen urani sai myös jatkoa edellisvaaleja suuremmalla äänisaaliilla. Kun aloittaa kuudetta valtuustokautta omaa jo melkoisen kokemuksen kuntapolitiikan käänteistä.

On myös luonnollista, että jatkan Keiturin Sote Oy:n hallituksen puheenjohtajana.
Sote-uudistuksen kurkkiessa nurkan takana tarvitaan kaikki voimat parhaan
lopputuloksen saavuttamiseksi. Koko Keiturin Soten olemassaolo ajan olemme
rakentaneet yhtiötä hyvässä yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin,
yliopistosairaalan ja sote-uudistusta valmistelevien tahojen kanssa.

Yhtiön alkutaival oli haastavaa ja voimia kuluttavaa. Etenkin lääkäreiden osalta
olimme liiaksi lyhytaikaisten ostopalvelusopimusten varassa. Ei ole kenenkään
etu, ei ainakaan potilaan, että lääkäri vaihtuu päivittäin.

Katastrofin ainekset olivat kasassa, kun koko poliklinikan ostopalvelusopimus yllättäen
irtisanottiin Attendon toimesta. Yhtiö oli ilman toimitusjohtajaa ja vastaava
lääkärikin oli vaihtanut työnantajaa. Tilannetta ei helpottanut muutamien
poliitikkojen yhtiövastainen asenne. Myös yhteistoiminta-alueen kumppani
Ruovesi teki omaa myyräntyötään. Olin poliittisen urani kiperimmässä paikassa.

Pienin askelin löytyi oikeita henkilöitä oikeille paikoille ja tilanne alkoi vakiintumaan.

Vaalien alla tein mielenkiintoisen havainnon yhtiön tilanteesta: Katsoipa minkä tahansa ryhmittymän
vaalimainontaa, niin niissä kehuttiin sotepalveluita ja toivottiin yhtiölle jatkoa soteuudistuksesta huolimatta. Näin se maailma muuttuu…..

Nuo hyvät palautteet eivät tahdo sanoa kaiken olevan nyt kunnossa, vaan työsarkaa riittää. Nyt
kivijalka on valettu ja siitä on hyvä ponnistaa eteenpäin koko yhteistoiminta-alueella.

Toinen tehtävä mihin olen valittu, on tekninen lautakunta. Toivon mukaan pystyn kaksikymmentä
vuotta lautakunnassa mukana olleena antamaan panoksia hyvään päätöksentekoon.
Lautakunnassa on nyt tuoreita kasvoja ja meitä konkareita. Ensimmäiset
kokoukset näyttävät mikä on lautakunnan toimintakyky.

Näiltä sivuilta löydät yhteystietoni, joten jos jotain tulee mieleen, ota yhteyttä.

Päivitys 26.8.2021

Kuntavaalit on käyty ja uusi valtuusto on ensimmäisessä kokouksessaan valinnut puheenjohtajat
sekä jäsenet eri toimielimiin. Kesän mittaan puolueiden ja ryhmien välillä käytiin
neuvottelut ja jaettiin luottamushenkilöpaikat vaalitulosta kunnioittaen.
Jokainen ryhmä tai puolue teki henkilövalinnan neuvotteluissa saadulle paikalle. Paikkaneuvottelut koskivat myös muita kuin valtuuston valitsemia toimielimiä, esim. kunnan omistamien yhtiöiden hallituksia, joihin jäsenet valitsee yhtiökokous.

Vielä vaaleista: Alhaiseen äänestysprosenttiin on monia syitä, eikä vähiten korona ja
vaaliajankohdan siirrot. Toki monia muitakin on, mutta en lähde nyt omia arveluita luettelemaan.

Siitä olen huolissani, miten kuntalaisten tahto toteutuu, kun vain joka toinen äänestää?

Edellisten vaalien ääniharava oli sitoutumattomien ehdokas ja nyt suurimman saaliin otti
myös ilman puoluetunnusta oleva ehdokas. Perinteisesti paikkaneuvotteluissa on
valtuuston puheenjohtajan paikkaa tarjottu suurimman äänipotin saajalle. Nyt jo
peräkkäin toisten vaalien jälkeen ääniharavat ovat tyytyneet kuntapolitiikan hierarkiassa
vaatimattomampaan paikkaan.

Ennen vaaleja totesin paikkaneuvottelujen olevan erittäin tärkeässä osassa koko
valtuustokautta ajatellen. Saatiinko nyt oikeat henkilöt oikeille paikoille, että toimielimet pystyvät työskentelemään kuntalaisten parhaaksi. Toivottavasti tässä onnistuttiin.

Ollaanko menossa oikeaan suuntaan kuntalaisten asioiden hoidossa, jos ennen vaaleja tapahtuvan
ehdokasasettelun jälkipyykkiä setvitään poliisitutkimuksin? Voiko nämä
erimielisyydet olla vaikuttamatta päätöksentekoon toimielimissä?

Huolestuttavaa on myös, kun virkavastuulla olevien viranhaltijoiden toimista tehdään tutkintapyyntö
poliisille. Tässäkin tapauksessa toimivaltainen lautakunta on asiasta selvitykset saanut ja päätöksensä tehnyt. Tarvitaanko poliisia kumoamaan lautakunnan päätöksiä? Hallintosääntö ja kuntalaki ovat hyvät ohjenuorat päätöksenteossa.

Tällaisia tuntemuksia valtuustokauden alussa.